Tarina miehestä Peter von Dysseldorf
"Behind every great man is a woman rolling her eyes." -Jim Carrey-
tiistai 22. heinäkuuta 2014
Chevy Astro
Mini tivoli on nyt myyty ja tilalle sain Chevy Astron! No totta vitussa sen pitää olla vielä jatkuva neliveto, niin polttoaineen menekki on taattu. Meikäläisen kaasujalalla menee sen 15-20l/100km. Ei sissus.
No johan tuolla Astrollakin on jo kerettu touhuumaan. Olin kaverien kanssa viettämässä iltaa ja kun yksi seurueesta lähti viemää koiraa pellolle. Kaverin reissu siellä vierähti ja me päätettiin ystävän kanssa lähteä pelastusoperaatiota suorittamaan. Kotteron Kapteeni komensi pelastusmiehistön autoon seuraavalla komennolla.
-TO THE ASTRO!!!
Ryhmä rämä suuntasi talon vieressä ollelle pellolle, mutta pahaksi onneksi astron kehno valaistus ja juuri leikattu heinäpelto teki tepposet. Noin 50m ajon jälkeen matka pysähtyi heinän seassa olleeseen ojaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen käytiin seuraava keskustelu.
Sidekick: Are we stuck?
Captain: yup.
Sidekick: Are we really stuck in the ditch?
Captain: yup.
Noustiin autosta pellolle ja hetki ihmeteltyämme.
Sidekick: What do we do now?
Captain: Let's go back to eat...
Sidekick: Well that was rolling success!!! :D
Captain: TOTALLY!!! :D
Sidekick: What if someone takes that car?
Captain: IT'S STUCK IN DITCH!!! Who the hell gets it out of there?!?
Sidekick: Thrue!!! :D
Hinausauton kuski kun näki Astron niin tokas.
-Ei noi nelivedotkaan nyt ihan mihin tahansa pysty... :D
Näin meillä...
keskiviikko 19. maaliskuuta 2014
Toyota Corolla HB
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Nistidiskon ABC
Huomenta...
Ei taas tullut uni silmään. Mua rupee ihan kohta vituttaa tää valvominen. Koitin väkisin makaa itseni ja tuloksena oli vaan sängyssä pyörimistä n. Klo:01.00-04.30 kunnes sitten menin ottaa pitkän suihkun. Kello on nyt 06.03 ja istun Nihtisillan ABC:llä ja en ole ainut uninen täällä. (Onneksi muutkin kärsii näistä aamuista... kjäh kjäh). Kun kurvasin asemalle, niin ekana törmäsin tiskillä ympäripäissään pörräävään teiniin joka kailotti sivusuun menneestä mimmistä. Tää älykääpiö oli vaihtanu baaria, vaikka olivat sopineet jo jatkobileistä. Espoon don juanin saapuessa takaisin aikaisempaan baariin oli lähiöprinsessa jo löytänyt uuden kaverin kainaloon. Niin pienestä se voi joskus olla kiinni. No uskon et tää keppi muistaa sen ens kerralla. Tätä kirjottaessa henkilökunta jo poisti hidalgon suomen ankaraan kevät talveen ja poika korvat luimussa jatkoi matkaansa... kova on kohtalo nuoren miehen. :)
Rakkaudenlaiva
Hekuman pyörteissä unohdin siirtää vain toisen penkin eteen, sillä jos tossa jippokinderissä meinaa matkustaa vähääkään mukavammin pitää penkit olla niin takana ettei sinne mahu edes reppua takajalkatilaan. No kesken kiihkeimmän takapenkkitangon tajuttiin, että vittu se pelkääjänpenkki on oikeasti pakko siirtää eteen päin. No pää täynnä höyryä en sitten jaksanut kierkää ulkokautta, vaan puikahdin penkkien väliin ja nostin penkin lukitusta. Samalla pyysin daamia työntämään penkkiä eteenpäin sillä itse olin katon ja selkänojanvälissä. No daami sitten vissiin työnsi jalalla penkkiä eteenpäin sillä seurauksella, että kiilauduin kahden penkin selkänojan ja katon väliin aika tiukkaan. Samalla otteeni kirpos vapautuskahvasta ja en enään ylettynyt siihen. Siinä vaiheessa alkoi paniikki iskeä kroppaan. "vittu mä olen jumissa katon ja penkin välissä ja mulla on 6 vuotta nuorempi daami valmiina rakkaudenlaivan aaltoihin. (kokonsa puolesta ennemmin rakkauden soutuvene)" No ei siinä saatana auttanu kun aloittaa sellaiset käärmetanssit ettei usko Jorma Uotinen eikä Jorman faijakaan, et sain riuhdottua itteni irti. No vihdoinkin olin vapaa piinastani ja samalla hetkellä tajusin sen tosi seikan, et vittu tää ei tule onnistumaan millään tavalla. Penkit oli vieläkin edessä ja en todellakaan ole menossa niitä enään siirtämään sillä edellisellä kerralla meinas lähteä henki. Nyt mä tiedän miltä lompakosta ja kännykästä tuntuu, kun ne ängetään pillifarkkujen takataskuun. Saatana ei siellä olis mahtunu pyörähtään edes ajatukset. No oli kuitenkin yritettävä toimittaa miehentyö... Painosanalla yritettävä... Pääkenossa, selkä vääränä jalat meilkein spagaatissa siinä hetki ährättiin. Eihän siitä tietenkään mitään tule kun en ole mikään maailman notkein (enkä kyl edes toiseksi notkein) jätkä ja oli pakko luovuttaa. Ette usko miten voi tappio maistua karvaalle. Kun pääsee peliin, mutta ei maaliin asti kuitenkaan. No siinä sitten molemmat tajuttiin tilanteen mahdottomuus ja päätettiin jättää seuraavaan kertaan.
Näin vittu tällä kertaa, seuraavaksi ostan kyllä sen Chevy Vanin...
Ja sinne ylä kertaan: Haista vittu!!! :D
perjantai 14. maaliskuuta 2014
Sähkötön soheltaja
Rakas jumala miksi et antanut minulle taitoa ajatella välillä ihan loppuun asti??!!??

