Sivut

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Chevy Astro

Ammo Domini ja Jeesus Kristus!
Mini tivoli on nyt myyty ja tilalle sain Chevy Astron! No totta vitussa sen pitää olla vielä jatkuva neliveto, niin polttoaineen menekki on taattu. Meikäläisen kaasujalalla menee sen 15-20l/100km. Ei sissus.

No johan tuolla Astrollakin on jo kerettu touhuumaan. Olin kaverien kanssa viettämässä iltaa ja kun yksi seurueesta lähti viemää koiraa pellolle. Kaverin reissu siellä vierähti ja me päätettiin ystävän kanssa lähteä pelastusoperaatiota suorittamaan. Kotteron Kapteeni komensi pelastusmiehistön autoon seuraavalla komennolla.

-TO THE ASTRO!!!

Ryhmä rämä suuntasi talon vieressä ollelle pellolle, mutta pahaksi onneksi astron kehno valaistus ja juuri leikattu heinäpelto teki tepposet. Noin 50m ajon jälkeen matka pysähtyi heinän seassa olleeseen ojaan. Hetken hiljaisuuden jälkeen käytiin seuraava keskustelu.

Sidekick: Are we stuck?
Captain: yup.
Sidekick: Are we really stuck in the ditch?
Captain: yup.
Noustiin autosta pellolle ja hetki ihmeteltyämme.

Sidekick: What do we do now?
Captain: Let's go back to eat...
Sidekick: Well that was rolling success!!! :D
Captain: TOTALLY!!! :D

Sidekick: What if someone takes that car?
Captain: IT'S STUCK IN DITCH!!! Who the hell gets it out of there?!?
Sidekick: Thrue!!! :D

Hinausauton kuski kun näki Astron niin tokas.
-Ei noi nelivedotkaan nyt ihan mihin tahansa pysty... :D
Näin meillä...



keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Toyota Corolla HB

No niin ekasta autosta meni jarruletkut poikki 20km ajon jälkeen. Olin juuri ajamassa kaverin luo ja olin soittanut ja ilmoittanut uudesta pirssistä ja kaverin pitäisi tulla ulos kattomaan "näyttävä sisääntulo" No Corollalla kahvassa pelipaikalle, tiukka jarrutus ja jarru letkut poikki. Jarruista kävis tehot kuin Ilveksen pakeilla ja matka loppui lumikasaan. Samaisella Corollalla myös vedin etelähaagassa lumikasaan. Oli talvikeli ja hemmetin luikasta. Olin ajanut risteyksen ohi ja etsin kuumeisesti paikkaa kääntää auto. No hetken päästä tuli valoristeys hieman yllättäen ja ajattelematta loppuunasti yritin kääntää auton oikella kääntyvälle tielle. No lopputulema oli se et sujahdin risteyksen yli ruosteen raiskaamalla Corollalla kuin venäläisohjus ja tuuppasin auton lumikasaan lyöden pääni tööttiin. Siinä ristaalissa vuoroaan odottava eläkeläisen ilme oli sitä luokkaa et se saa just slaagin. No Corolla oli hitusen jumissa ja mä vedin pakin silmään ja tallan pohjaan, niin se hitaasti, mutta varmasti lähti irti siitä penkasta. Paikalta poistuin niin että suhina vaan kävi, kun hävetti aivan helvetisti. Mahto se papparainen hetken päivitellä, et mitä vittua just tapahtu. "tosta tuli ruosteinen korolla vitunmoista kyytiä ja pamahti tohon viereen lumikasaan, tööttäs ja sitten se jatkoi samaan suuntaan mihin se oli menossakin..."

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Nistidiskon ABC

Huomenta...
Ei taas tullut uni silmään. Mua rupee ihan kohta vituttaa tää valvominen. Koitin väkisin makaa itseni ja tuloksena oli vaan sängyssä pyörimistä n. Klo:01.00-04.30 kunnes sitten menin ottaa pitkän suihkun. Kello on nyt 06.03 ja istun Nihtisillan ABC:llä ja en ole ainut uninen täällä. (Onneksi muutkin kärsii näistä aamuista... kjäh kjäh). Kun kurvasin asemalle, niin ekana törmäsin tiskillä ympäripäissään pörräävään teiniin joka kailotti sivusuun menneestä mimmistä. Tää älykääpiö oli vaihtanu baaria, vaikka olivat sopineet jo jatkobileistä. Espoon don juanin saapuessa takaisin aikaisempaan baariin oli lähiöprinsessa jo löytänyt uuden kaverin kainaloon. Niin pienestä se voi joskus olla kiinni. No uskon et tää keppi muistaa sen ens kerralla. Tätä kirjottaessa henkilökunta jo poisti hidalgon suomen ankaraan kevät talveen ja poika korvat luimussa jatkoi matkaansa... kova on kohtalo nuoren miehen. :)

Rakkaudenlaiva

Ai että mä rakastan tuota perkeleen keksintöä. Launataina ajauduin nuoren mimmin kanssa kruisailemaan. Aikamme ajeltuamme ja juteltuamme päivän poltavista puheenaiheista ajauduimme Espoossa sijaitsevan järven rannalle. No siinä aikamme kuuta toljoteltuamme sanoin mimmille et nyt lähetän jatkaan matkaa, niin tämä nuorikko villiinty aivan valtoimenaan ja ehdotti visiittiä takapenkille. Aluksi yritin kyllä vedota julkiseen paikkaan ja siihen ettei takana ole tilaa. (onhan minulla tämä perkeleen V40 edelleen). No likka oli kuitenkin niin päättäväinen, että nuoruusmuistot nousi tämän vanhankin parran mieleen ja takapenkki siis kutsui. Tästä se alamäki sitten alkoikin...

Hekuman pyörteissä unohdin siirtää vain toisen penkin eteen, sillä jos tossa jippokinderissä meinaa matkustaa vähääkään mukavammin pitää penkit olla niin takana ettei sinne mahu edes reppua takajalkatilaan. No kesken kiihkeimmän takapenkkitangon tajuttiin, että vittu se pelkääjänpenkki on oikeasti pakko siirtää eteen päin. No pää täynnä höyryä en sitten jaksanut kierkää ulkokautta, vaan puikahdin penkkien väliin ja nostin penkin lukitusta. Samalla pyysin daamia työntämään penkkiä eteenpäin sillä itse olin katon ja selkänojanvälissä. No daami sitten vissiin työnsi jalalla penkkiä eteenpäin sillä seurauksella, että kiilauduin kahden penkin selkänojan ja katon väliin aika tiukkaan. Samalla otteeni kirpos vapautuskahvasta ja en enään ylettynyt siihen. Siinä vaiheessa alkoi paniikki iskeä kroppaan. "vittu mä olen jumissa katon ja penkin välissä ja mulla on 6 vuotta nuorempi daami valmiina rakkaudenlaivan aaltoihin. (kokonsa puolesta ennemmin rakkauden soutuvene)" No ei siinä saatana auttanu kun aloittaa sellaiset käärmetanssit ettei usko Jorma Uotinen eikä Jorman faijakaan, et sain riuhdottua itteni irti. No vihdoinkin olin vapaa piinastani ja samalla hetkellä tajusin sen tosi seikan, et vittu tää ei tule onnistumaan millään tavalla. Penkit oli vieläkin edessä ja en todellakaan ole menossa niitä enään siirtämään sillä edellisellä kerralla meinas lähteä henki. Nyt mä tiedän miltä lompakosta ja kännykästä tuntuu, kun ne ängetään pillifarkkujen takataskuun. Saatana ei siellä olis mahtunu pyörähtään edes ajatukset. No oli kuitenkin yritettävä toimittaa miehentyö... Painosanalla yritettävä... Pääkenossa, selkä vääränä jalat meilkein spagaatissa siinä hetki ährättiin. Eihän siitä tietenkään mitään tule kun en ole mikään maailman notkein (enkä kyl edes toiseksi notkein) jätkä ja oli pakko luovuttaa. Ette usko miten voi tappio maistua karvaalle. Kun pääsee peliin, mutta ei maaliin asti kuitenkaan. No siinä sitten molemmat tajuttiin tilanteen mahdottomuus ja päätettiin jättää seuraavaan kertaan. 


Näin vittu tällä kertaa, seuraavaksi ostan kyllä sen Chevy Vanin... 

Ja sinne ylä kertaan: Haista vittu!!! :D

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Sähkötön soheltaja

Niin kuin jo uumoilin, että Ravalsista menee sähköt (niinkö joka kerta, mut mistään muualta kirkkonummella ei). No päätin sitten käyttää ajan hyväkseni, kun odottelen korjausta ja ajelin Nihtisillan ABC:lle ruokaostoksille (30km sivu). No mukaan tarttui jauhelihat ja muut sörsselit josta oli tarkoitus loihtia maittava menu! Päämärkänä ajelin himaan ja kauheassa nälässä jo melkein maistoin vakkari muhennokseni maun suussa. Kotiin päästyäni tipahdin välittömästi pilvilinnoistani kiirastulen syvimpään kadotukseen, kun tajusin et enhän mä voi ruokaa tehä kun ei ole sähköjä himassa!!! No ei muuta kuin nälissään takaisin ABC:lle lihapullapaketti kainalossa Pasilaan kiukuttelemaan karmeaa kohtaloani.

Rakas jumala miksi et antanut minulle taitoa ajatella välillä ihan loppuun asti??!!??

Sydän


Viesti tulevalle lapsieni yksinhuoltaja äidille.