Minitivoli

Volvo sekos eilen. Menin kauppaan töiden jälkeen ja ajatuksissani avasin oven avaimella. No ovi auki ja kiesi repes henkseleistään. Hätävilkut päälle ja töötti huutaa sekunnin välein. No mä renkkaan kaukosäädintä ilman tulosta. Etsin toisen ja sama homma ei toimi. Loppujen lopuksi jouduin raapasta akun kengän irti et sain sen hiljenemään. (Kiitos työkaluista Jiri Sapu ja Kimmo Pylväinen) Mutta kun akunkengän kytki takas, niin meteli vaan jatkui. En löytäny härvelistä edes sulakerasiaa, et olisin saanut vilkut ja töötin elottomaksi. Aikani kun telkuin auton kanssa iski armoton vitutus ja loikkasin kiesiin. Arvaa paljon ihmiset katso autoista ja kaduilla kun mä vedän ton auton kanssa varashälytin soidessa Pasilasta Kirkkonummelle… RUUHKA-AIKANA!!! Auto tosin hiljeni hetkeksi ja mä olin sillet et “wohoo”. Sitten valoissa haagan kohdalla yks muija hienosti vaihtoi kaistaa, niin et se joutu pysäyttämään auton kahdelle kaistalle poikittain, tukkien molemmat kaistat. No tässä vaiheessa tein virheen ja sytytin tupakin ja avasin sivuikkunan. No totta helvetissä se muija on poikittain siinä kadulla just mun edessä ja taas volvo repes hekseleistään. Töötti laulaen ja vilkut päällä mä yritän pahoinpidellä volvoa hiljaiseksi. Oli todella lähellä, että en tiukannu tuleen koko paskaa ja lähteny himaan. Se naisen pää pyöri ku pöllöllä, kun se tietenkin luuli et mä tööttäilen sille. No onneksi pääsin loppumatkan tällä minitivolilla ilman suurempaa hässäkkää. Jouduin soittamaan häkeenkin et jos heille on jo ilmoitettu musta, niin nou hätä on vaan pieniä teknisiä haasteita, samalla ilmoitin heille reitin mistä ilmoituksia saattaa tulla. Se päivystäjä kehtas vielä purskahtaa nauruun kun kerroin vitutukseni määrän ja kuvailin miltä meno vaikuttaa. No kirkkonummelle päästyäni vikakin selvisi… mulla oli kaukosäätimestä paristot loppu… molemmista…

Pieni sininen pyyntö… eikö vois edes joskus mennä kohtuuella? Tää ei ole enään hauskaa, kun onhan tätä jo kestäny sen 30v.